Lähes viikon flunssa takana (kopkop)

Viime lauantain ja sunnuntain välisenä yönä se alkoi. Yleensä niin iloinen ja vähäitkuinen tyttömme vain huusi. Ei auttanut syli, lohdutus, tutti, vesi, maito. Ei mikään. Lohduton itku. Vihdoin lapsi nukahti ja siirsimme hänet sylistä takaisin sänkyyn. Olin varma että korviin sattuu, mutta aamu toi tullessaan vatsataudin, joten sehän se siellä kummitteli. Sunnuntaina kävimme Pikkujätissä, josta emme sen viisaammaksi tulleet. Virusperäinen vatsatauti. Ei muuta. Nestettä ja lepoa. Sunnuntai-ilta koitti ja uusi itkuhuutosessio. Nyt niin kovana, että loppujen lopuksi lapsi oksensi, tärisi ja haukkoi henkeään. Itkua kesti parisen tuntia. Välillä kovemmin, välillä hetki rauhoittuen ja nukahtaen syliin. Kun itku jälleen alkoi, päätimme suunnistaa Jorviin. Ja tietenkin tyttö rauhoittui matkalla ja Jorvin keikasta tuli lyhyt. Hoitaja toi meille Floridral -liosta, jonka juotimme tytölle ja suuntasimme kotiin. Yö meni hyvin ja seuraavana päivänä vatsakin voi jo paremmin.

Keskiviikko koitti ja nuhayskä vain vaivasi. Päätin kurvata Pikkujättiin ihan varmuuden vuoksi. Korvat ja nielu puhtaat. Tällaista on liikkeellä, joten ohjeeksi saimme höyryhengityksen ja kipulääkettä tarvittaessa. Lääkäri sanoi, kun kysyin ulkoilusta tms., että touhuatte lapsen olotilan mukaan, kotiin ei tarvitse jäädä istumaan. Energiaa neidillä piisasi ja ajattelin jo, että parempaan päin ollaan menossa.....

...kunnes tuli torstain ja perjantain välinen yö. Itkuhuutoa lähes tauotta ja kuumetta 38,5. Aamulla Pikkujättiin. Korvatulehdus. Antibiootti ja särkylääkkeet tuplana kehiin. Annoin jo apteekissa lääkkeet, jonka jälkeen tyttö nukkui kolme tuntia putkeen. Herättyään sairaspetiläinen alkoi heti leikkimään ja iloinen typy palasi luoksemme. Käsittämätöntä miten nämä pienet ihmiset sairaanakin leikkivät ja touhuavat. Toki kipu selväsi oli poissa ja itku sen myötä. Eilinen eli lauantai oli sitten jo lähes normaali päivä. Kävimme Isossa Ompussa kaffella ja illan touhusimme kotona.

Yöt ovat menneet tytön kanssa valvoessa, poislukien viime yö. Mies meni alakertaan nukkumaan ja minä otin yövuoron. Tuttia kävin etsimässä pariin kertaan, mutta muuten yö meni ilman huutoa ja herätyksiä. Tyttö nukkui kovasta yskästä huolimatta, mutta minä valvoin osan yöstä. Niin se vaan menee. Ei osaa tämä mama rauhoittua. Puuh.

Minun piti lähteä Ouluun ystäväperheemme luo kyläilemään, mutta päätin etten lähde ja hyvä niin. Kyllä harmitti, sillä olen odottanut ko. reissua todella paljon. Noh, eihän näille mitään voi ja toki lapsen hyvinvointi menee kaiken edelle. Kyllä isimies olisi pärjännyt tytön kanssa kahdestaakin, mutta olisiko minulla ollut rauhallinen olo? Todennäköisesti ei. Ja tämä väsymys vielä päälle. Uusi ajankohta jo suunnitelmissa. Nyt on taas jotain mitä odottaa :).

Näin meillä hassuteltiin jo eilen. Ja tänään on ihan normimeno; vaatteita ja kenkiä rymsteerataan ja kuljetetaan pitkin kotia. Ja samalla kälätetään sitä omaa mantraa niin mahdottomasti <3. Voiton puolella ollaan. Onneksi. Minkälaisia flunssia ja muuta se tuleva päiväkotiaika tuokaan sitten tullessaan?

Ikäviä nämä flunssat pienillä ihmisillä. 

Mites muilla, onko flunssakausi iskenyt jo teille?

 // lisää kuvia ja fiiliksiä Instagramissa, kliks //