Loma Alanyaan: rennonletkeetä meininkiä

Meidän viikon loma meni aikalailla päivittäin toistuvan, saman kaavan mukaan. Rakastan rutiineja, sillä niiden avulla meidän pikkuneitimme tarjoaa itsestään ne parhaimmat puolensa ja näin vanhemmat saavat myös sitä paljon kumarrettua omaa aikaa :).

Päivämme alkoivat aamiaisella, joka katettiin meille joka ikinen aamu. Siis wau. Syötimme vain Ässän ja istuimme pöytään. Mitä luxusta. Kiitos kovasti <3.

Aamiaisen jälkeen oli peuhuhetki ennen aamupäivän päikkäreitä, jolloin minä lähes poikkeuksetta säntäsin kuntosalille vajaan tunnin treeniin. Neidin herättyä joko syötimme hänet tai sitten pakkasimme mukaan ruoat ja suuntasimme kylille syömään koko porukka. Hengailimme kaupungilla ja illan tullen suuntasimme takaisin lomakotiimme. Tytön iltatoimien jälkeen tyttö pehkuihin ja vanhempien oma-aika saattoi alkaa :).

Täytyy sanoa, että maisemakontrasti oli melkoinen kun näitä kuvia katselee. Oikealla puolella aukeni näkymä niin merelle kuin lähitaloon sekä työmaalle ja vasemmalle/alaspäin katsoessa silmiin osui kana-/kukkotarhaus ja paikallisten taloja, joissa yhdessä oli muutto käynnissä. Maassa maan tavalla. Oli kuitenkin ajatuksia herättävää nähdä kuinka hulppeissa oloissa osa ihmisistä elää ja kuinka vaatimattomissa oloissa taas toiset. Kyllä se vaan pani miettimään näitä omia arkipäivän "päänsärkyjä". 

 

Lounaat viineineen ja päiväkahvit nautimme jossain mukavassa ravintolassa. Ai että miten tämän ikäinen (9,5 kk) voikaan nauttia saamastaan huomiosta. 

Ja mitkä jälkkärit! Ziizus! On meinaan pidetty keittolinjaa sitten muutama päivä reissun jälkeen. Huh. Hetkinen. mites tuo alimmaisen kuvan väritys on hieman poikkeava... Noh, väreistä viis. Kahvi oli superhyvää ja kauniisti koristeltu. 

 Jos jokin täkäläisessä kulttuurissa suomityttöä ärsytti, mutta myös huvitti on se "ostaosta, suomisuomi". Ja kaikki myy sitä samaa tavaraa. Kojuja oli välillä silmien kantamattomiin. No thanks. Käveltiin ohi ja ihmeteltiin sitä tavaran ja myyjän määrää. Ja döneriä. Sitä löytyi joka nurkasta ja kadunkulmasta :D. Täytyy tietenkin muistaa, että nämä kojut ja tavarapaljous pitävät paikalliset leivänsyrjässä kiinni. Jos Alanyaan mielii, niin oma asenne ratkaisee. Kaupungista löytyy myös aitoa merkkitavaraa ja todella hyvin varustettuja vaateliikkeitä. Muutama löytö tuli tehtyä, mutta niistä lisää myöhemmin.  

 

Iskän olkapäillä on huippuuu! Kissakin ihmetteli ilakointia hieman kauempaa :)

 

Kyllä meri ja vuoristo tekevät kauniin kontrastin. Siitä ei pääse mihinkään. Alanyassa oli monia ihania rantaravintoloita, joissa pääsi ihastelemaan auringonlaskua ja nauttimaan punaisensinisestä hetkestä. 

Lomakotimme terassilta pääsimme ihastelemaan muutamana iltana uskomattoman hienoa ukkosta. Pelottavan kaunista. Ukkonen nousi meren takaa ja taivas tummeni nopeasti. Näkymä oli todella vakuuttava. Ja pelottava. Minun mielestäni ;). Olimme niin korkealla, että tuntui kuin olisimme hetkittäin olleet ukkosen silmässä. Mieheni sai upean salamavideon, josta nappasin pari still-kuvaa. Hetken koko horisontti oli kuin ylivalottunut kuva. Wau!  

Kaupungilta kotiuduttuamme oli aika illan leikeille ja illalliselle. Toisinaan söimme koko poppoo yhdessä, toisina iltoina söimme vasta neidin nukkumaan menon jälkeen. Hauskin lelu taisi olla tuo puhallettava rantapallo. Sen päällä jumpattiin ja perässä kontattiin. Naurusta ei ollut tulla loppua kun palloa vielä ilmaan heiteltiin. 

Syöttötuoli osoittautui riemastuttavaksi leikkipaikaksi käytännön tarpeen lisäksi. Voi jumpe miten kivaa tytöllä oli, kun sai nuohota tuolla lelu-/ruoantähteiden kerääjässä :D.

Viimeinen päivä vietettiin rättipään kanssa rannalla ja illalla käytiin vielä kaupungilla kävelyllä.

Kotimatkalla neiti hihkui rintarepussaan ja ihmetteli Istanbulin kentän menoa ja meininkiä. Olihan se tuuletettava kun kotisuomi koitti. Lentomatkat menivät kotiinkin päin oikein hyvin. Hyvä meidän jengi! :)

Tällainen oli meidän loma. Ei kummempaa tekemistä vaan yleistä hengailua ja nauttimista lämmöstä ja kaupungin vilskeestä. Ainiin; kävinhän minä Hamamissa (turkkilainen sauna) ja shoppailemassa pariskunnan rouvan kanssa. Siinä ne tärkeimmät, heh.  

Näihin kuviin ja tunnelmiin! Mukavaa torstaita. Torstai on toivoa täynnä :)