11.12.2015

Vuosi siinä vierähti.... Mitä meille kuuluu...

Huhheijakkaa! Hyvä että muistin enää tunnuksia tänne bloggeriin ja blogiini.... Vuosi siinä meni ennenkuin tulin katsastamaan blogini tilan. Apua ja anteeksi. Niin monta viestiä, niin monia kysymyksiä ja toiveita. Kyllä nolottaa. Suuri anteeksipyyntöni sinne ruutujen toiselle puolelle. Niin paljon on kerrottavaa ja niin paljon kirjoitettavaa. Moni teistä on varmasti jo lopettanut koko blogin seuraamisen, mutta ehkäpä sieltä vielä muutama lukija löytyy :).

Vedän tässä menneen vuoden yhteen muutamalla rivillä.

Ässä on lähes kaksivuotias neitokainen. Hän kasvaa ja kehittyy kuten pitääkin Vanhemmat kasvavat henkisesti jokainen päivä tämän pienen ja pippurisen naisenalun kanssa. Eli luonnetta löytyy. Ilosta kiukkuun muutamassa hetkessä.

Palasin töihin keväällä. Ensin työskentelin osa-aikaisena kesälomaan asti ja sitten lomien jälkeen aloitin täysiaikaisena. Ässä ei mennyt päiväkotiin, kuten oli tarkoitus, vaan löysimme hänelle aivan ihanan ja ikioman "Maija Poppasen". Hoitotätimme on 8 lapsen äiti ja 8 lapsen mummi, joten kokemusta häneltä löytyy roppakaupalla. Elokuussa hoitokuvio muuttui iloksemme niin, että ystävämme tyttö tuli tyttäremme seuraksi päivähoitoon. Lisäksi hoitotädillämme on välillä kolmaskin tyttö hoidossa eli leikkiseuraa löytyy mukavasti. Eikä pelkästään leikkiseuraa, vaan opettelua elämään eli kuinka muita kohdellaan ja miten asioita jaetaan. Varsinkin nyt, kun pientä uhmaa on ilmassa ja välillä esim. lelujen jakaminen on varsin vaikeaa ja "EI" -sanaa viljellään useasti ja kovaa. Toiset on opittava ottamaan huomioon vaikka välillä kiukuttaisikin. Ryhmässä tekeminen on ensi syksyä ajatellen tärkeää, sillä silloin alkaa päiväkotitaival. Saimme päiväkotipaikan siihen samaan paikkaan, jossä tytön piti aloittaa viime elokuussa. Todella mukavaa, että asia järjestyi jo tässä vaiheessa.

Päivätyöni lisäksi otin askeleen yrittäjäpolulle ja olen osaomistajana eräässä kasvuyrityksessä. Hommia riittää päivätyön lisäksi siis iltaisin. Tästä kuviosta ehkä lisää joskus myöhemmin.

Arkemme on muodostunut aika helpoksi ja ystäville, urheilulle ja parisuhteelle jää aikaa. Kyllä sitä pitää kalenteri kourassa olla ja suunnitella, mutta hyvällä aikataulutuksella olemme saaneet arjen rullaamaan kivasti.

Palataanpa blogin tulevaisuuteen. Pohdin pitkään kuinka jatkan blogini kanssa ja mitä kirjoittelen. Blogi sai alkunsa lapsettomuushoidoistamme ja matkusti kanssani koko raskausajan ja tytön ensimmäisen vuoden. Paljon ehti tapahtua ja paljon asioista kirjoittelinkin. Blogin kautta tapasin myös mahtavia ihmisiä, jotka ovat onnekseni ja ilokseni jääneet elämääni tavalla tai toisella.

Mitään stressiä en kirjoittelusta tai kuvien muokkaamisesta aio ottaa. Pyrin jakamaan arkeani teille kerran viikossa jonkinlaisen kuvakollaasin kera. Katsotaan missä aihealueissa liikutaan ja millaista sisältö tulee olemaan. Pohdin josko yhdistäisin tämän arkielämäni työtwistillä. Katsotaan.

Tytön suoria kasvokuvia en blogissani tule jakamaan, mutta kyllä hän kuvissa tulee olemaan (kuten alla).

Lyhyt postaus tällä kertaa vaikka tarinaa olisi enemmänkin. Muutama kuva tähän loppuun meidän pienestä isosta tytöstämme.


 




Ensi viikolla sitten lisää meidän touhuistamme. Mukavaa viikonloppua!

PS. Ziizus miten vaikeaa tämä kirjoittaminen oli vuoden jälkeen. Ja oikoluku.. mitä se on :D?

1 kommentti:

  1. Heh, mikähän mut sai juuri tänään tulemaan katsomaan tänne sun blogiin..? Aika hyvä sattuma :-) Kiva kuulla teistä pitkästä aikaa.

    Mulla Bloggerin salasana kateissa, joten ei kun uusi tili vaan sitten.

    Ne treffit pitäisi saada kyllä järkättyä, E ja S pääsisi leikkimään ja O myös jos tytöt vaan hänet huolivat mukaan. :-)

    -JJ-

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...