On purkkia ja purnukkaa, D-vitamiinia, foolihappoa, kalaöljyä, magnesiumia, sinkkiä, rautaa, monivitamiinia ja mitä vielä? Lista on lohduttoman pitkä, jonka vuoksi olen keskittynyt olennaiseen. Mikä on siis hyväksi raskaanaolevalle / imettävälle äidille. Nämä ovat ainoastaan minun henkilökohtaisia ajatuksia ja päätelmiä. Olenko sitten oikeassa vitamiinien / ravintolisien suhteen? En varmasti purkkimaailman kaikessa loputtomassa kokonaisuudessaan, mutta ei ajatuksillani voi täysin metsäänkään mennä :).
Omaan jokapäiväiseen tablettikollaasiin kuuluu:
* D-vitamiinisuihke
* monivitamiini
* rauta
* sinkki
* magnesium (iltaisin)
* Lysin kalaöljy
* maitohappobakteerit (iltaisin)
* foolihappo
Pohdin eräänä iltana, mitä kaikkia vitamiineja ja hivenaineita raskaana olevan naisen olisi hyvä saada. Löysin Tohtori Tolosen artikkelin juurikin tästä aiheesta, jossa on kerrottu selvästi mitä ja miksi olisi hyvä saada.
Tolonen puhuu kalkin, magnesiumin, raudan, sinkin, foolihapon (luokitellaan B-vitamiiniksi), B-vitamiinin, D-vitamiinin, rasvahappojen ja maitohappobakteerien tärkeydestä.
Alla Tolosen ajatuksia edellämainituista vitamiineista.
Kalkki, magnesium, rauta ja sinkki
Sikiön luuston kasvu vaatii niin paljon kalkkia ja sinkkiä, etteivät äidin ravinnostaan normaalisti saamat määrät riitä tyydyttämään molempien tarvetta. Siksi ennen sanottiin, että jokainen lapsi vetää äidiltä yhden hampaan. Sikiön luuston kasvu vaatii niin paljon kalkkia ja sinkkiä, etteivät äidin ravinnostaan normaalisti saamat määrät riitä tyydyttämään molempien tarvetta. Siksi ennen sanottiin, että jokainen lapsi vetää äidiltä yhden hampaan. Suosittelen odottaville äideille ruoan lisänä kalkkia, joka sisältää kalkkia, magnesiumia, sinkkiä ja muita luustoa vahvistavia kivennäis- ja hivenaineita sekä vitamiineja.
Magnesium
Odottavien äitien kannattaisi ilman muuta ottaa ravitsemuksellinen määrä magnesiumia ruuan lisänä ehkäistäkseen jo ennalta pre-eklampsia (raskausmyrkytyksen esiaste). Alentaahan magnesium tunnetusti kohonnutta verenpainetta, joka uhkaa monia odottavia naisia. Aikaisemmin on osoitettu, että C-vitamiinin nauttiminen ruuan lisänä ehkäisee raskausmyrkytystä.
Foolihappo ja muut vitamiini
Foolihappo kuuluu B-vitamiineihin. Naisen tulisi alkaa nauttia sitä jo ennen hedelmöitystä vähintään 400, mieluiten 800 mikrogrammaa päivässä, sillä foolihappo vähentää sikiövaurioita (spina bifidaa ja huuli- ja kitahalkiota) ja ehkäise ennenaikaisia synnytyksiä. Hedelmöityksen jälkeen otettuna teho ei ole enää sama.
C-vitamiini
100 mg C-vitamiinia päivittäin otettuna ehkäisee sikiökalvojen liian aikaista repeämistä. Ennestään tiedetään, että C-vitamiini vahvistaa sikiökalvojen rakennetta, kirjoittavat gynekologit raportissaan. Se julkaistiin huhtikuussa 2005 maailman johtavassa ravitsemuslääketieteen lehdessä American Journal of Clinical Nutrition.
D-vitamiini
Raskaana olevat naiset tarvitsevat D-vitamiinia 100 mikrogrammaa (µg) päivässä, koska se ehkäisee raskaus- ja synnytyskomplikaatioita eikä aiheuta yliannostelun vaaraa.
Suomessa ja Englannissa podetaan yleisesti D-vitamiinin puutetta ja että raskauden aikana nautittu D-vitamiinilisä vahvistaa syntyvän lapsen luustoa tulevaa elämää varten. Tutkimusten mukaan odottavan naisen runsas D-vitamiinin saanti – ravintolisistä 100 µg päivässä – vähentää syntyvän lapsen riskiä sairastua astmaan ja allergioihin. Norjan kansanterveyslaitoksen suurtukimuksen mukaan ravintolisänä otettu D-vitamiini ehkäisee joka neljännen raskausmyrkytyksen. D-vitamiini ehkäisee istukan tulehdusta. Suosittelen D-vitamiinia 100–150 µg päivässä. Annos on täysin turvallinen sekä äidille että sikiölle. Osan tästä annoksesta voi saada nauttimalla hyvin puhdistettua kalaöljyä, jossa on mukana D-vitamiinia. Se vähentää samalla masentumisen riskiä.
Omega 3-rasvahapot
Istukka suodattaa ja välittää sikiölle hänen tarvitsemiaan rasvahappoja, erityisesti omega-6-sarjaan kuuluvaa arakidonihappoa (
AA) ja omega-3:een kuuluvaa dokosaheksaeenihappoa (DHA). Jälkimmäistä äiti itse saa joko sellaisenaan ravinnosta tai hän valmistaa sitä elimistössään eikosapentaeenihaposta (EPA).
Maitohappobaketeerit
Turun ja Helsingin yliopistoissa ja ulkomailla tehdyt tutkimukset osoittavat, että raskauden aikana äidille annetut
maitohappobakteerit suojaavat lasta allergioilta ja infektioilta, usein vielä vuosienkin kuluttua synnytyksen jälkeen. Turun yliopiston uusi tutkimus osoittaa, että probiootit voivat ehkäistä kaksi kolmesta raskausajan diabeteksesta!
Pääsette lukemaan koko artikkelin tästä.
Summasummarum. Monipuolisen syömisen ja ruokaympyrän rinnalle ei ole ollenkaan pahitteeksi napata muutama ravintoa tukeava pilleri. Minulle ei ole tullut mitään mielihaluja ja pohdinkin, että voisiko mielihalut johtua elimistön puutostiloista? Jätän tämän aiheen vielä auki ja tutkin hieman asiaa :)
Mitä vitamiineja te siellä ruuduntoisella puolella käytätte? Onko se yleinen tapa vaiko nyt raskauden tuoma "purkkikaaos"?
Xoxo KK