Neuvolassa 33+5 ja vauvan asennon muutos

Hiphei kaikille!

Kuten aikaisempien postauksieni myötä olette huomanneet, olen voinut erittäin hyvin ja jaksanut touhuta kaikenlaista. Jotain tapahtui viime lauantaina ja pidin sitä ensin vain Itsenäisyyspäiväjuhlinnan jälkeisen päivän väsymyksenä. Vauva möyrysi koko lauantain ja sunnuntaina olo oli enemmän kuin tukala. Nostan todella hattua teille, joilla raskausaika on ollut haastavampi kuin minulla, sillä jo tuo viime viikonloppu antoi osviittaa siitä, mitä raskaus ikävimmillään voi olla (ikävimmillään minun mittakaavassani ja tällä kokemuksella).

Viime sunnuntai oli todella tukala ja koko keskikroppa tuntui oudolta. Vauvan liikkeet tuntuivat erilaisilta ja hän oli todella touhukas. Levoton. Potkut tuntuivat erilaisilta kuin aiemmin ja korvienvälini rakensi jo vaikka millaisia ajatuksia... Sunnuntain kauppareissu oli todella killeriä; supisteli ja öklöolo oli läsnä kokoajan.

Maanantaina soitin Kätilöopistolle ja sain siirrettyä synnytystapa-arvioaikaa viikolla taaksepäin eli aikamme on nyt ennen joulua 20.12.2013. Tein tämän varmuudenvuoksi olotilani huomioiden.

Eilen oli sitten neuvola ja kerroin heti näistä fiiliksistäni. Tilitystäni kuunnellen terkkari kysyi äkisti, että olenko varma että vauva on raivotarjonnassa. Mitäpä jos hän on kääntynyt? Se selittäisi tämän oudon olotilani. Viime neuvolakäynnillä kaksi viikkoa sitten vauva oli vielä raivotarjonnassa. Tämä todennettiin myös, kun Eero Varila ultrasi minut pari-kolme viikkoa sitten.

Terkkari paineli vatsaani ja ta-daa!, vauva todellakin oli kääntynyt perätilaan. Sydänäänet eivät kuuluneet enää alavatsastani vaan keski-/ylävatsalta. Vauva on siis perä-/poikkitarjonnassa. Laitoin Eerolle viestiä ja huomisen palaverin päätteeksi hän ultraa minut, jolloin näen tyttömme asennon paremmin :).

Kuva

Mieleni on nyt rauhoittunut, kun tiedän mistä nämä kaikki "oireet" johtuvat. Terkkari sanoi, että vauva voi vielä kääntyä oikeinpäin ja todennäköisesti kääntyykin. Luettueni vauvan kääntämisestä, en itse sitä halua, sillä ajattelen sen myös niin, että vauvalla on ollut syynsä asennon muutokseen. Ja sektiosynnyttäjänä tämä perätila ei ole "ongelma" minun kohdallani.

Olemme vauvamme aktiivisuudesta erittäin onnellisia. Terkkari sanoikin, ettei meillä tarvitse liikkeitä laskea kun tyttö hyörii ja pyörii jatkuvasti. Kunhan vain jättäisi monottamatta äitiä virtsarakkoon. Se muuten tuntuu, auts!

Päivittäisen treenini teen edelleen sitkeästi. Se että saa nesteet liikkeelle, auttaa tähän tukalaan oloon. Crossari on siitä hyvä laite, että liikerata pysyy tasaisena eikä tärähdyksiä tule.
Treenivaatteeni ovat trendikkäästi vaihtuneet miehen shortseihin ja omaan, vanhaan hiihtoaluspaitaani :). Pääasia ettei kiristä tai purista mistään. Eikä se haittaa, vaikka paita nouseekin napapaitatasolle... naurattaa vain :D

Nyt kaupoille, mutta ensin lounasta nassuun!

Onko teillä vauva ollut perä- tai poikkitilassa? Millaisia tuntemuksia tämä on tuonut tullessaan?

Iloa päivään!