 |
| Kuva |
Mainitsin joskus kummeista ja siitä kuinka "kysyimme heitä" tähän tärkeään tehtävään. Sain muutaman kyselyn blogin ja sähköpostin välityksellä asiasta, joten ajattelin kertoa pintaraapaisun meidän tavastamme.
Kummit. Lapsen elämän tärkeimmät ihmiset sukulaisten rinnalla. Bebemme saa kummeikseen kaksi pariskuntaa, jotka ovat todella rakkaita ystäviä meille.
Pohdimme mukavaa ja herttaista tapaa, jolla esittää tämä tärkeä kysymys ja mieleeni putkahti jostain historiallinen pergamenttirulla; tosin nykyaikaistettuna :)
 |
Olimme sopineet molempien kummipariskuntien kanssa tapaamisen. Toisen pariskunnan tapasimme ihanan brunssin merkeissä ja toiset ystävämme heidän kotonaan. Kotitreffeille leivoin sydämenmuotoisen mustikkapiiraan ja sen maistelun lomassa sitten annoimme kirjeen.
Meille jäi oikein ihana muisto tästä tavasta ja jos / kun siellä ruuduntoisellapuolen pohditte kuinka kutsua kummeiksi, suosittelen lämpimästä tällaista kaunista ja koskettavaa tapaa. Minulle / meille jäi ihana muisto näistä kohtaamisista tulevien kummien kanssa <3.
Meidän Bebemme saa rakastavat ja turvaa antavat kummit, jotka pysyvät hänen elämässään ja hän heidän elämässään ikuisesti. <3.
Miten te olette hoitaneet tämän tärkeän asian?
Voisiko tämä olla myös teidän tapanne, jos asia ajankohtainen?
Hauska idea. Mä olen jo veljelleni vihjannut että pyydämme hänet sekä hänen avovaimonsa kummeiksi, avovaimo ei taida vielä siis tietää. Kaksi kummia on vielä pohdinnassa, nekin tulee mun puolelta ja ovat serkkujani. Me ei vaan osata päättää ketkä kaksi neljästä siskoksesta pyydämme. Mutta heitä tulen tuskin tapaamaan ennen lapsen syntymää joten pyytämisen täytyy varmasti tapahtua puhelimitse tai sitten voisin lähettää kirjeet.
VastaaPoistaJos et tapaa siskoja ennen syntymää, niin tällainen kirje voisi olla ihana saada postin kautta :). Ei muuta kuin askartelemaan. Olisi varmasti mieluinen ylläri postintuomana.
PoistaKiva idea :) minun veljeni vaimoineen eivät edes kysyneet meitä lapsensa kummeiksi vaan olivat vaan suoraan papille ilmoittaneet meidät kummeiksi. Kuulin sitten muuta kautta tästä meidän kummiudestamme ja soitin veljelleni ja kysyin mikseivät ole meille kutsua asiasta esittänyt. Hän vain totesi, että "eikö nämä kummiudet mene aina automaattisesti lapsen vanhempien sisaruksille, en tiennyt että kummiksi pitää pyytää". Siis aivan uskomatonta touhua, jäi koko jutusta tosi huono fiilis. Vieläkin ketuttaa koko asia, kun niin huonosti sen hoitivat..
VastaaPoistaNo voih, monet muuten ajattelevat niin, että sukulaiset ovat automaattisesti kummeja. Itse taas ajattelin sen siten, että sukulaiset tulevat aina kuulumaan lapsen elämään, joten kummit löytyivät sitten rakkaista ystävistämme. No mutta, teillä on varmasti ihana kummilapsi, vaikkei kutsu kummiuteen käynytkään ihan kuin olisitte toivoneet :)
PoistaSaako kirkkoherranvirastosta tietää ketkä kuuluvat kirkkoon? Meillä on pari kummiehdokasta joista ei olla varmoja kuuluvatko he kirkkoon. Tuntuu typerältä pyytää kummiksi jos he ovat siitä eronneet ja mielestäni kirkkoon ei kuulu liittyä vain kummiuden vuoksi.
VastaaPoistaYritin googlettaa, mutten löytänyt ratkaisua. Kannattaa varmaan soittaa ja kysäistä. Luulisi tämän tiedon saavan jostain. Vai onko tämä yksityisyydensuojan alainen asia.... Hmmm.... Soittamalla selviää :)
PoistaKiitos postauksesta! Askartelen joulun jälkeen. Vauvalle kummivaihtoehtoja olisi useita, että on jopa vaikea valita. :) Lopullinen päätös saa siis odottaa vuoden vaihteen yli.
VastaaPoistaV-M