Äidin huoltohetki

Viimeiset kaksi ja puoli viikkoa ovat menneet pikajunan lailla. Niin nopeasti etten ole ehtinyt huoltamaan itseäni juuri ollenkaan. Tänä iltana asia muuttuu ja otan omaa aikaa. Saunaan en saa vielä sektiohaavan vuoksi mennä, mutta ajattelin napsaista saunan päälle ja antaa lämpimän ilman virrata kylppäriimme ja nauttia lämpimän hellivästä kauneushetkestäni. Musiikki soimaan ja lasillinen kuohuvaa mukaan :).

Lumenen syväpuhdistava turvenaamio kasvoille, kynsinauhojen siistintä, kulmakarvat kuosiin ja kokovartalokuorinta hyödyntäen Lushin ihania tuotteita. Viimeistelen kasvohoidon Lumenen rauhoittavalla kosteusnaamiolla. Lopuksi huollan käteni ja kynteni (ovat aivan karseassa kunnossa, ugh).

Simsalabim! ja tämä nainen on taas uudesti syntynyt. Vielä kun tähän saisi lisättyä kaipaamani hikitreenin, niin kokonaisuus olisi enemmän kuin täydellinen. Muutama viikko enää jälkitarkastukseen ja sitten lenkkarit jalkaan ja salille, jipii! :)

Millaisia teidän omat hetkenne ovat? 

PS. Joe Blascosta on tullut jälleen uusi My Best Friend. Peittää tyylikkäästi väsymyksen merkit Maman kasvoilta ;)

Normipäivämme kotona

Ajattelin kirjoittaa meidän normipäivästämme, jos emme suuntaa mihinkään vaan hengaamme kotona. Olen pyrkinyt siihen, että joka toinen päivä olemme ihan kotosalla (tällä viikolla olemme olleet kaikki päivät ihan kotona)ja touhuamme täällä erinäisiä juttuja. Tai siis minä touhuan :).

Tein eilen huomion, että selostan Bebelle jatkuvalla syötöllä jotain: äiti sitä ja äiti tätä, heh. Laulelen Bebelle myös omilla sanoituksilla paljon, mutta kuuntelemme myös oikeaa musiikkia. Yksi suosikkibändeistäni on Nickelback ja heidän musiikin tahdissa tanssimme eilen.

Kirjoitan nyt tämän päivän tarinan teille aikatauluineen:

00.30 korvike
03.00 maitobaari+vaippa+korvike
6.10 hyvää huomenta maitobaarista
7.30 korvike
Jäätiin sänkyyn loikomaan, äiti hoiti puhelun klinikalle ja parit emailit
8.40 maitobaareilua
9.00 äiti aamupalalle, Bebe jäi sänkyyn hetkeksi
Sängyn petaus, pullojen pesu, äidin kuontalon siistiminen yön touhujen jälkeen
Hörppään toisen kupillisen kahvia ja katselen hömppää iPadiltä, lähetän pari emailia ja tsekkaan blogeja. Bebe nukkuu
11.30 Beben maitobaari auki ja lisänä korviketta

13.00 Ihana SS tuli kylään ja toi taivaallisen hyviä korvapuusteja tullessaan <3. Kiitos!
15.30 Aika taas avata maitobaari. Tällä kertaa köllittiin tytön kanssa peiton alla ja hoidettiin syöttöhommat siellä. Äiti luki muotilehtiä ja sillävälin neiti nautti lounastaan/päivällistään.

17.20 Isi / Rakas Mies tuli kotiin ja köllähti viereemme
18 ja jotain tehtiin ruokaa. Bebe hengasi Stokken newborn babysetissään ja tapitti meidän touhuja
Tuosta kello kuudesta tähän hetkeen on mahtunut maitobaareilua, bloggailua, höpöttelyä Miehen ja Beben kanssa, telkkarin katselua ja kodin siistimistä.

Kohta on maitobaari taas avattava, äidin riennettävä suihkuun ja päästettävä aivot narikkaan jonkun hömppäsarjan parissa. Mies menee tänään alakertaan nukkumaan, jotta saa univelkaansa hieman pois, joten me nukumme tytön kanssa kahdestaan yläkerrassa. Saas nähdä otanko hänet viereen vai siirränkö syötön yhteydessä takaisin omaan pesäänsä.

Tällainen meidän kotipäivämme. Maitoa, vaippoja, äidin omia hetkiä, ystäviä, Beben kanssa hengailua ja Miehen sylissä iltahömpän katselut.

Huomenna onkin palaveri klinikalla, joten hieman erilainen päivä tiedossa kuin tänään. Kivaa vaihtelua! :)

Miten teidän päivät menee?

PS. Terveisiä kehdossa uinuvalta Bebeltä. Kirjoitan kehdostakin oman postauksensa joku päivä.

Vauva-arkea ja pikaterkkuja

Ajattelin laittaa pikakuulumiset teille sinne ruuduntoisellepuolen.

Rytmin kääntäminen onnistui ja nyt meillä syödään sen 2-3 tunnin välein eikä kukuta hereillä 01-06 väliä. En oikein ole aina saanut sikeää unta yösyöttöjen välillä, paitsi viime yönä. Ystävä, jolla on kolme lasta sanoikin, että kun tarpeeksi väsyttää niin kyllä se uni tulee. Ja niin se viime yönä sitten tuli. Päivisin en oikein osaa nukkua, touhuan tytön nukkuessa omia juttujani. Luen, surffaan netissä, jne... Monta postausaihetta tulossa, jotka ovat tosin vielä vaiheessa. Eli pysykää kuulolla.

Pari kertaa ollaan käyty vaunulenkillä totuttelemassa ulkoilmaan. Eilen oli niin törkeän kylmä tuuli, että piti oikein kunnolla miettiä mitä laittaa Bebelle päälle. Tunnustelin niskaa 25 minuutin lenkillä aika monta kertaa ja kotiin päästyäni totesin, että hyvin olin pukenut. Ei ollut liian kylmä eikä kuuma :).

"Joudumme" antamaan tytölle lisämaitoa. Hän kun syntyi niin pienenä tirppanana (2820 gr ja 47 cm) ettei oikein jaksa imeä itseään täyteen. Joten ensin maitobaarista ja sitten pullobaarista lisuketta. Lisuketta en anna kuin vasta illalla ja yötä vasten. Maitobaari on pystyssä tosiaan 2-3 tunnin välein. Tarjoan maitobaaria ensin yölläkin, jonka jälkeen jatkan pullobaarilla :D. Eiköhän se imu kohta ole jo parempi, kun tyttö kasvaa ja voimistuu. Pääsee 24/7 maitobaareiluun, heh.

Babyblues alkaa helpottamaan.... ollut kyllä aikamoinen tunnetilojen heittely, kun estrogeenitaso laski synnytyksen myötä. Huh huh ja auts :D.

Tyttö tapittaa silmät suurina meitä ja me ihastelemme häntä. Yöt Bebe nukkuu omassa pesässään meidän sängyn vieressä. Äitiyspakkauksen laatikko on erittäin toimiva. Aamulla sitten köllitään vierekkäin hetki ennenkuin mennään aamupesuille ja aamiaiselle.

Kirjoittelen huomenna lisää meidän päivärytmistä.

Bebe nukkuu nyt prinsessauntaan makkarissa, joten me karataan miehen kanssa alakertaan syömään iltasalaatit ja katsomaan jotain hömppää. Bebe ja parisuhde voivat siis hyvin <3.

Miten teillä tuoreet äidit tai konkariäidit on nämä ekat viikot menneet? Olisi kiva kuulla nukkumisesta, syömisestä (oletteko antaneet lisämaitoa) jne... Ja vinkkejä otan vastaan -ihan kaikesta :)

Iloa iltaan!

Puolitoista viikkoa äitinä, mitä meille kuuluu?

Ihanaa, hymyilevää vauva-arkea. Vaipan vaihtoa, lauleskelua ja ilakointia. Juu-u, kaikkea edellämainittua, mutta niin paljon muutakin. Väsymystä, turhautumista, epäilyjä, kysymyksiä ja vähän myös sitä itkua. Tämän kaiken mielentilahulabaloon keskellä olen Rakkaasta Miehestäni ja Bebestämme maailman onnellisin.

Päästiin tosiaan viikko sitten perjantaina kotiin. Olen toipunut sektiosta oikein hyvin. Kirjoitan sektiosta lisää omassa postauksessaan. Sen verran sanottakoon, että jos joku olisi sanonut minulle viime viikon keskiviikkona, että istun lauantaina Isossa Ompussa kahvilla pienen perheeni kanssa, en kuuna päivänä olisi uskonut! Mutta niin me tehtiin. Tyttäremme eka shoppailureissu oli tosiaan lauantaina. Hankittiin äidille ulkoiluun sopivat kengät ja hengailtiin ihmisten ilmoilla.

Tyttäremme on ihana tapittaja, joka nukkuu päivisin enkelinlailla, mutta kun kello lyö 00.30-01.00 alkaa Beben bileet, jotka kestää aamu kuuteen. Ja siis; hän ei nuku kuin maximissaan puolituntia tämän viiden tunnin aikana. Hän on hereillä ja murisee, örisee, touhuaa ja ei nuku. Siinä ei nuku sitten vanhemmatkaan. Kun kello lyö noin kuusi aamulla, tyttö simahtaa ja nukkuu 9-10. Ja päivisin nukkuu myös tosi hyvin. Syö ja nukkuu.

Neuvolatäti kävi tänään ja kun hän kuuli tästä unihommasta, niin saimme siunauksen vauvan rytmin muuttamiselle. Tänä iltana meillä ollaan hereillä ja kylvetys hoidetaan kello 22.30-23.00. Muutaman yön se ehkä vaatii, mutta toivon että jonkilainen edistysaskel olisi huomattavissa jo ensi yönä.

Olen Miehestäni erityisen onnellinen ja ylpeä. Miten hienoa onkaan seurata sivusta, kuinka hän touhuaa tytön kanssa vaihtaen vaippoja, syöttäen ja touhuten muuten vaan <3

Vauvan paino on noussut hienosti alkudroppauksen jälkeen ja nyt ollaan jo yli syntymäpainon :). Korviketta olemme antaneet iltaisin, mutta pääasiassa tyttö elää maitobaarin antimilla.

Muutama kuva viikostamme, liikkeellä ollaan oltu lähes joka päivä. Ostoskeskukset ovat tulleet tutuiksi ja ystävät ovat käyneet kylässä :). Voi kun pakkanen laskisi viikon alkuun mennessä, niin pääsisimme koko perheen voimin ulkoilemaan!

Tällaista meille tällä kertaa! Muutama postaus työnalla, mm. Bugiksista, hoitolaukusta, vauva-arjesta ja klinikan kuulumisista :)

Iloa päivään ja viikonloppuun!

Terkkuja kotoa!

Nopea postaus kuulumisistamme. Kirjoitan huomenna sitten lisää :)

Päästiin perjantaina kotiin. Oli kyllä ihanaa, mutta silti pelottavaa. Pärjäänkö minä/me, miten ymmärtää vauvaa, osaanko minä... Näitä mietin ja paljon muuta. Kaksi ekaa yötä on mennyt aika hazardisti. Opetteluahan tämä on. Eilen esim. tajusin itkukirkunan jälkeen, että lisämairoa kehiin ja äkkiä. Onneksi Rakas mies on rauhallinen ja hän sai minutkin rauhoittumaan :). Tehtiin se virhe, että valvottiin puoli kahteen yöllä, jolloin rytmi meni ihan sekaisin ja tänään syötiin aamiaisbrunssi sitten klo 11.30. Ei näin;)! Tänään sänkyyn viimeistään kello 23 rauhoittumaan. Kyllä automaattinen kellomme herättää, kuten nyt. 

Eli maitobaari auki ja sitä rataa. Kirjoitan huomenna lisää mm. sektiosta ja muista huomioista joita 4 päivän äitiyden syvällä rintaäänellä voin todeta :D. 

Iloa iltaan, Me ja Baby

Nyt meitä on kolme - vauvamme syntyi

Pikapostaus sinne ruutujen toisellepuolen. Toissa iltapäivänä, 14. tammikuuta minusta tuli äiti. Fiilis on sanoinkuvaamaton. Tyttäremme on kaunis, tummahiuksinen söpöläinen <3. Kaikki voivat hyvin ja  olen toipunut sektiosta aika hyvin.

Kirjoitan lisää kunhan kotiudumme. Terkkuja siis meiltä kolmelta :)

Love is in the air <3.

Viimeinen masukuva

Nappasin vielä yhden masukuvan tänne blogin puolelle. Sellaisen säädyllisemmän :D

Aikamoinen mollukka tuo kumpuni on. 

Kaikki sanovat, että masua tulee jossain vaiheessa ikävä. Onko näin?

Pari kirjaa: Isovanhempien muistoja ja Vauvakirja

Kaksi kirjaa.

Aloitetaan Vauvakirjasta.
Lueskelin ihanan SS:n luona heidän vauvakirjaansa ja ihastuin totaalisesti. Mauri Kunnaksen Vauvakirja on kivasti kuvitettu ja siihen pystyy kirjoittamaan asioita jo ennen vauvan syntymää. Toki varmasti monessa muussakin vauvakirjassa voi kirjoittaa elämästä ennen vauvantuloa, mutta tämä kirja jotenkin kolahti minuun kokonaisuudellaan.

Minusta on ollut ihana lukea omaa Kulta-aika lapsuuden vauva- ja lapsuusmuistoja. Itseasiassa minulla on kaksi kirjaa, joista toinen on tuo edellämainittu ja toinen kirja on Minä vekarana. Vanhempani ovat kirjoitelleen kirjoihin ahkerasti ja aina kotikonnuilla käydessäni olen lukenut niitä hymy huulilla ja kyynel silmäkulmassa.

Tässä muutama kuva Kunnaksen kirjan sisällöstä. Hauskoja kuvia, eikö?

 
Jatketaan Isovanhempien Muistoilla.
Silmiini sattui myös toinen kirja jonka kiikutin hymyissäsuin kotiin. Kirjan nimi on Isovanhempien muistoja: Kirja lapsenlapselle. Mielestäni ihana ajatus antaa isovanhemmille mahdollisuus jakaa omaa elämäänsä ja kertoa muistojaan Bebellemme. Varsinkin kun oma isäni istuu ja seuraa meitä pilvenreunalta, on tulevan mummin kirjoittamat muistot tärkeitä valokuvien lisäksi.

Olisiko tällainen Isovanhempien muistoja 

myös siellä ruuduntoisellapuolen mieluinen ylläri?

(psst... löytyy ainakin Akateemisesta kirjakaupasta kohtuuhintaan; 12,90 e) :)

Surprise! Babyshower time!

Ja niin minä jouduin kerrankin jekutuksen kohteeksi :D.
Mieheni oli jo aikapäivää sitten buukannut kalenteriin merkinnän "yhteistä ohjelmaa - ylläri". Kyselin sitten edellisenä päivänä hieman pukukoodia ja tilaisuuden luonnetta. Mekko, saappaat, tukka hyvin ja jonkinlainen näyttely olisi ohjelmassa. Hmmmm... okei. Ja valmiina pitäisi olla kello 15.

Päivä koitti ja päätimme yhteistuumin siivota koko huushollin ennen lähtöä. Kahden aikoihin ajattelin, että istun sohvalla vielä hetken ja alan sitten ehostamaan itseäni ja etsimään vaatteita. Siinä minä istuin; tukka sekaisin, siivousvaatteet päällä ja silmät sikkurassa. Ovikello soi. Hihkaisin miehelle että menee avaamaan oven, sillä olin aikamoinen näky em. vermeet päällä ja ovikellon soittaja voisi jopa säikähtää :). Ovi aukesi ja rakkaat ystäväni vaeltavat sisään. YLLÄTYS!!

Seitsemän daamia valtasi kotimme! IHANAA! Yht'äkkiä keittiössämme hääräsi naislauma, joka laittoi pöydän koreaksi. Sillä välin minä vaihdoin vaatteet ja suin itseni pelikuntoon. Edes jossain määrin :D. Ihania herkkuja, naurunremakkaa, lahjoja äidille ja tulevalle pienokaiselle ja etenkin sitä yhdessäoloa.

Vauva sai kirjoja, vaatetta ja vaippakakun, jonka sisään oli ujutettu kaikkea tarpeellista. Mamaa taas hemmoteltiin lahjakortilla, body lotionilla ja kuorinta-aineella.

Voi rakkaat ystävät, kiitos ihanista bileistä <3. Yllärit - ne ovat parhaita!

Bugaboo Buffalo - Näppärät Bugikset

Meillä ei ole paikkaa säilyttää Bugisten runko-osaa oikeastaan muualla kuin sisätiloissa. Yksi vaunuhankintamme perustarpeista olikin löytää vaunut, jotka taittuvat pieneen tilaan. Bugikset ovat erinomaiset tähän tarkoitukseen. Vaunut muuttuvat kädenkäänteessä näppäräksi paketiksi, joka on helppo asettaa eteiseemme.

Hankimme säilytyskaukalon runko-osalle,  joka suojaa loska- ja kurakeleillä lattiaa / mattoa likaantumasta. Kun vaunuaika on ohi ja voimme siirtyä ratasistuin aikaan, taittuu istuinosa runko-osan mukana pieneen pakettiin.

Tajusin perjantaina että meiltä puuttuu vielä vaunusuoja. Googletin muutamia malleja ja päädyin lopulta Färg & Formin vaunusuojaan, koska siinä on seitsemän kiinnitysrengasta. Parissa muussa oli vain kolme tai viisi. Pohdin musta/valkoisen ja harmaa/valkoisen välillä, mutta kauppaan päästyämme olimme molemmat mieheni kanssa sitä mieltä, että musta/valkea on meidän vaunuihin passeli. Nyt alkaa olemaan hankinnat kasassa, joten tervetuloa Bebe :)

 Mukavaa sunnuntai-iltaa kaikille :)!

Raskausviikko 39 (38+0) - Viimeistä viedään

Raskausviikko 39 (tai siis laskennallisesti 38) käynnistyi tänään. Aikamoista. Vatsa painaa ja tietysti vauvakin jo aika paljon. UGH. Ja se että minun pallomahani sohottaa täysin eteenpäin eikä sivuille, tuo liikeratoihin tiettyä rajoitteisuutta (varmasti kaikilla tässä vaiheessa).

Kävin eilen ystävän kanssa lounaalla (hän on kolmen lapsen äiti) ja naureskelimme vatsani mittasuhteille. Huomasin sivusilmällä kuinka ihmisten katseet Stockalla liimautuivat vatsaani. Taisi olla vielä sellaiset vaatteet päällä, jotka korostivat kumpuani :D.

Otsikossa lukee, että viimeistä viedään. Näihin kahteen sanaan sisältyy myös totuus. Ensi viikolla tähän aikaan minä olen äiti <3. Päivää en tule teille paljastamaan vielä, mutta tiedotan asiasta sitten kun olen tolpillani sektiosta ja pääni sisässä surraa jotain muutakin kuin anestesia-aineet :).

Sektion ei pitänyt olla vielä ensi viikolla, mutta soitin Naikkarille rannekanavaoireyhtymän (postaukseen pääset tästä, kliks) vuoksi ja sektioni aikaistui viikolla. Menihän siinä nyt hieman pasmat sekaisin, mutta parempi näin. Venyttely ja voimistelu ovat tehneet hyvää ranteille ja käsille, mutta heti kun/jos olen tietokoneella, alkaa sormet puutumaan. Pohdin jo sitäkin, että voisiko tässä olla joitain merkkejä myös esim. "hiiriranne" -oireista. Todennäköisesti.

Tuleva viikonloppu on meidän viimeinen viikonloppumme kahdestaan. Huomenna onkin luvassa kiva päivä, josta minulle ei ole paljastettu kuin aamun ohjelma. Mittariin tuli eilen taas yksi vuosi lisää, joten rakas Mieheni on keksinyt ohjelmaa huomiselle. Jännityksellä odotan mitä se on <3.

Alla muutama kuva Honeymooneiltamme. Kohta mukana reissuillamme keikkuu yksi matkakumppani lisää :). Ihanaa!

Tällaisia uutisia tällä kertaa! Iloa päivään kaikille, It's Friday! 

Päivänasu á la raskausajanpukeutuminen #3

Ajattelin laittaa kuvan vielä yhdestä tiheästi käyttämästäni asukokonaisuudesta. Näitä asukokonaisuuksia kun ei ole huru mycket... Myönnän rehellisesti, että kaipaan omia vaatteitani enkä koe huonoa omaatuntoa asiasta yhtään :). Synnytystä odotellen siis.

Eli here we go, tällaisella asulla taapersin eräänä päivänä. Voi sitä onnea, kun saan taas omat farkut jalkaan ja pääsen valitsemaan paidan päälleni. Nythän nämä asuvalinnat ovat aika rajoittuneita. Hullua, mutta olen silti saanut taiottua itselleni vaatekriisin... ehkäpä juuri siksi, ettei ole montaa asukokonaisuutta mistä valita. Mitä se sitten onkaan, kun vaatetaivas aukenee jälleen :D?

Kuinkas siellä ruuduntoisella puolen voidaan? Joko omia normivaatteita on ikävä? 

Vihdoin Dextra Lapsettomuusklinikka on valmis!

Klinikka avasi ovensa vuoden vaihteessa ja ensimmäiset hoidotkin on jo tehty :)! Klinikka on sisustukseltaan superhieno, mutta pisimmän korren taitaa vetää henkilökunta, joka on Suomen parhaimmistoa. Käytössään heillä on huippulaboratorio, jossa on uusinta teknologiaa.

Teen aiheesta vielä uuden postauksen, mutta tässä pari kuvaa odotustilasta ja lopussa lehdistötiedote, joka julkaistiin tänään.

Voit lukea edellisiä kirjoituksiani aiheesta "Huippuklinikka" -tunnisteen alta.

Iloa päivään :)

Uusi klinikka tuo mullistavia menetelmiä lapsettomuuden hoitoon Suomessa Helsingissä hiljattain avattu Dextra Lapsettomuusklinikka on kehitystyöllään nostamassa suomalaista lapsettomuuden hoitoa kansainväliselle tasolle. Klinikka tuo uusia tehokkaita menetelmiä lapsettomuudesta kärsivien ulottuville. Alkioiden kromosomien seulontaan (Preimplantation Genetic Screening) nojaavaa lapsettomuushoitoa on nyt ensimmäistä kertaa tarjolla siten, että seulontaan voidaan yhdistää alkioiden jatkuva kuvantaminen. Tutkimus toteutetaan lääkärin, biologin ja geneetikon yhteistyönä. Seulontatutkimuksella voidaan mm. merkittävästi vähentää tuloksettomia tai keskenmenoihin päättyviä lapsettomuushoitoja ja parantaa etenkin yli 35-vuotiaille tehtävien hoitojen tuloksia. Vuosittain Suomessa tehdään noin 5000 koeputkihedelmöitys- ja mikrohedelmöityshoitoa sekä 2500 pakastetun alkion siirtoa. Näistä kuitenkin vain 21,9 % johtaa synnytykseen, eikä onnistumisprosenttia ole saatu toistaiseksi kohenemaan hoitojen kehittymisestä huolimatta. PGS-seulonnalla voidaan parhaimmillaan päästä jopa 70 %:n raskaustuloksiin. Seulonnan avulla valitaan kohtuun siirtoa varten alkiot, joiden kromosomiperimä on normaali.  Alkioista, jotka päällisin puolin näyttävät normaaleilta, jopa puolet voi nuorillakin naisilla olla kromosomeiltaan poikkeavia. Yli 40-vuotiailla poikkeavien osuus nousee peräti noin 80 %:iin. ”Seulonnan avulla pystytään välttämään merkittävä määrä turhia alkionsiirtoja, keskenmenoja, pettymyksiä ja inhimillistä kärsimystä. Pitemmän päälle seulonta vähentää myös hoitokustannuksia”, kertoo Dextra Lapsettomuusklinikan lääketieteellinen johtaja, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Eero Varila. Koeputkihedelmöityksen yhteydessä tehtävästä alkioiden seulontatutkimuksesta voivat erityisesti hyötyä yli 35-vuotiaat naiset, useita keskenmenoja kokeneet sekä ne, joille on aiemmin tehty tuloksettomia hedelmöityshoitoja. Julkisella sektorilla vastaavaa hoitoa ei ole Suomessa tarjolla. Tehokkainta hoitoa yhdistämällä PGS-seulonta ja alkion kuvantaminen Uusimmista menetelmistä Dextra Lapsettomuusklinikalla on käytössä myös alkioiden kuvantaminen. Kerran päivässä tapahtuvan perinteisen mikroskooppitutkimuksen sijaan kuvantamislaitteella voidaan monitoroida koko alkioiden kehityskaari ja ennustaa entistä tarkemmin, millä alkiolla on parhaat edellytykset kehittyä normaalisti. Tutkimukset viittaavat siihen, että kuvantaminen voi parantaa hoitojen tuloksia noin 10 prosenttia. ”Me aiomme yhdistää PGS-seulonnan ja kuvantamisen, jolloin hyöty on paras mahdollinen. Tällaista innovaatiota on kaivattu jo pitkään. Tulosten on oltava nykyistä paremmat, ja tuloksettomia ja varsinkin turhia hoitoja täytyy pystyä välttämään. Nämä menetelmät tuovat vihdoin uusia keinoja hoitoihin”, sanoo Dextra Lapsettomuusklinikan lääketieteellinen johtaja Eero Varila. Dextra lapsettomuusklinikalla on käytössään mm. puhdastilalaboratorio ja suomalaisittain täysin uudenlaiset soluviljelykaapit. Kohti parempia hoitotuloksia auttavat myös alkioiden tavanomaista pidempi ns. blastokystiviljely sekä uusi vitrifikaatiomenetelmä munasolujen ja alkioiden pakastamisessa. Uusia menetelmiä hyödyntämällä ja tekemällä jatkuvaa tutkimus- ja kehitystyötä Dextra Lapsettomuusklinikan tavoitteena on nostaa suomalainen lapsettomuuden hoito pysyvästi kansainvälisessä vertailussakin korkealle tasolle. Dextra Lapsettomuusklinikka tarjoaa asiakkaille täyden palvelun, lapsettomuuden perustutkimuksista ja -hoidoista aina vaativimpiin erikoistekniikoihin. http://dextralapsettomuusklinikka.fi/  Lisätietoja: Eero Varila Dextra Lapsettomuusklinikka, lääketieteellinen johtaja naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri puh. 040 528 1862 Niklas Simberg Dextra Lapsettomuusklinikka, toimitusjohtaja naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, dosentti puh. 041 515 2020 Noora Sirkkanen Dextra Lapsettomuusklinikka geneetikko, IVF-biologi puh. 040 542 0867 Dextra Lapsettomuusklinikka on lapsettomuushoitojen huippuyksikkö, joka tekee myös geneettisiä tutkimuksia. Klinikalla työskentelee joukko alansa parhaita asiantuntijoita: viisi lapsettomuuden hoitoon erikoistunutta lääkäriä, geneetikko sekä hoitajia ja biologeja. Dextra Lapsettomuusklinikan tavoitteena on olla alansa suunnannäyttäjä.  Käytössä on uusimpia laitteita ja menetelmiä, joita ei ole muilla alan toimijoilla Suomessa. Klinikalle ei tarvita lähetettä. Hoidot suunnitellaan yksilöllisesti. Dextra Lapsettomuusklinikka Oy kuuluu Pihlajalinna-konserniin.

Rannekanavaoireyhtymä

Uudenvuodenaaton yönä minulla alkoi puutumaan molemmat kämmenet ja varsinkin oikeapuoli tuntui olevan todella puuduksissa ja etenkin sormenpäät. Pyörittelin käsiä yöllä ja yritin nukkua, mutta eihän siitä mitään tullut. Aamunsarastaessa huomasin, että käteni olivat nesteytyneet ja kunnolla! Auts. Niin kunnolla ettei vihkisormus enää mennyt sormeeni. Siis ensimmäistä kertaa en saanut sormusta ujutettua nimettömääni :(.

Tein pikaisen googlediagnoosin (heh) ja löysin paljon tietoa käsien puutumisesta ja nesteen kerääntymisestä. Yksi syy puutumiseen on rannekanavaoireyhtymä. Luin siitä lisää ja se todellakin on viheliäinen vaiva ja sitä esiintyy raskaanaolevien keskuudessa. Uudenvuodenpäivä meni levätessä, kunnes ilta koitti ja olin jo aika kypsänä jatkuvaan pistelyyn ja puutumiseen. Varsinkin oikeankäden keskisormen pää tuntui pahimmalta. Päätin soittaa Naikkarille ja kysellä josko he osaisivat auttaa.

Naikkarilta sain vahvistuksen omalle diagnoosilleni. Rannekanavaoireyhtymä. Argh. Kätilö kertoi asiasta lisää ja sanoi, että olen onnellisessa asemassa, kun vaivat alkavat vasta nyt. Joillakin odottavilla naisilla voi tulla pahoja vaivoja jo raskauden keskivaiheilla ja silloin leikkaus voi olla ainut helpottava toimenpide. Hän kertoi, että helpotusta vaivaan tuo Panadolin lisäksi rannetuet ja kyselikin josko meiltä kotoa löytyisi rullaluistelurannesuojia. Löytyihän meiltä :). Olo helpottui heti vedettyäni rannesuojat käsiini. Olin kuulkaas nauramisen arvoinen näky pyjamassani (missä bambi ja pupu), rannesuojat käsissäni ja iltapalalautanen nenän edessä :D. Mutta pääasia, että olo helpottui! Olen saanut nukuttua nämä kaksi yötä todella hyvin. Kiitos rannesuojien ja Panadolin.

Mikä on rannekanavaoireyhtymä?
Rannekanavaoireyhtymällä tarkoitetaan tilannetta, jossa käden peukalonpuoleista osaa hermottava keskihermo on puristuksissa kämmeneen johtavassa rannekanavassa.Tyypillisesti kädessä on voimattomuutta, turtuneisuutta, tunnonpuutoksia ja joskus kipua ranteessa tai kädessä. Oireet tuntuvat tavallisimmin etusormessa ja keskisormessa. Oireisto voi esiintyä ilman muuta syytä raskauden loppuvaiheessa. 

Itsehoito?
Raskauden aikana kehittyvä, tilapäisen rasituksen tai normaalisti paranevan rannemurtuman seurauksena kehittyvä rannekanavaoire paranee itsestään aiheuttavan tilan mentyä ohi. Hoidoksi riittää ranteiden lepo. Ranteen lastoittaminen yöksi tai joissakin tapauksissa ympäri vuorokauden saattaa myös vähentää puutumisoireita. Vähäsuolaisesta ruokavaliosta, kuntoilusta ja laihduttamisesta on hyötyä oireiden vähentämisessä. Tietokonetyössä saattaa olla hyötyä erityisesti muotoillusta näppimistöstä.

Eli rannekanavaoireen pitäisi helpottaa tämän "tilani" mentyä ohi eli reilun parin viikon kuluttua. I really hope so :)!

Päätin etsiä lisätietoa josko internetin ihmeellisestä maailmasta löytyisi jumppaohjeita ko. asiaan ja löysinkin aivan loistavia videoita youtubesta. Nyt olen kolmena päivänä jumpannut käsiä ja olotila on helpottunut huomattavasti. Eli jumppa, panadol ja rannetuet toimivat hyvin. Ja ehkä tähän kirjoitusasentoon olisi myös hyvä kiinnittää huomiota... Sohvalla röhnöttäminen läppäri sylissä ei varmasti tee hyvää selälle eikä ranteille...

Jos jollakulla teistä on tai on ollut samoja oireita, niin olisi mielenkiintoista kuulla niistä. 

Miten te saitte helpotusta olotilaan vai helpottiko vaiva vasta synnytyksen jälkeen? 

Jos teillä on samoja oireita, 

jaan erittäin mielelläni muutaman hyvän jumppaohjeen :). 

Kyllä tämä tästä... ärsyttävä vaiva, mutta minkäs teet.

Nyt suojat käsiin ja hyvää yötä...zzz...zzzz

 

Treeni kulkee edelleen!

Ehtoota! Pikaviesti liittyen treeniin ja syömisiin.
Sain eräältä lukijaltani emailitse kysymyksiä  liittyen loppuraskauden treenaamiseen. Samalla hän kyseli syömistottumuksistani, joten ajattelin tehdä huomenna postauksen treeneistäni ja ennenkaikkea syömisistäni.

Eli ei muuta kuin stay tuned :)

Tänään oli normi crosstrainer- ja kahvakuulatreeni-ilta. Ensin 25 minsaa crossarilla ja siihen päälle vähän kuulan heiluttelua + venyttelyt.

Crossari voi olla muuten sektion jälkeen oiva treeniväline, kun siinä ei tule mitään tärähdyksiä vaan meno on tasaista ja mukavaa. Toki ensin odotettava lääkärin lupaa... Personal trainerini tosin sanoi, että eihän tätä rouvaa pitele muu aloillaan, kuin köyttäminen sänkyyn :D. Eiköhän se sektio kuitenkin hetkeksi hiljennä rouvan menoa...kai?

Nyt hampipyykille ja piupau :)

Päivänasu á la raskausajanpukeutuminen #2

Kuten tässä edellisessä raskausajanpukeutuminen -postauksessa kirjoitin, olen hankkinut raskauden aikana vain muutamia tunikamekkoja ja parit äitiysfarkut. Pidemmittä puheitta, tässä yksi asukokonaisuus mistä pidän todella paljon. Helppoa pukeutumista: heitän vain karvaliivin tunikan päälle, jos tiedän etten tule ulkona olemaan pitkiä aikoja. Hikihän siellä kaupoissa muuten tulee :)

Ja UGG:t ovat loistovalinta. Jalat tykkäävät, kun niitä ei sullota aina saappaisiin :)

Iloa päivään kaikille!

Uudenvuodenaattomme

Me juhlistimme uudenvuodenaattoa aika iisisti. Kävimme Cityssä syömässä ja tälläkertaa ohitimme monitähtiset "kikka-kikka -ravintolat" ja suuntasimme intialaiseen Samrat -ravintolaan, joka osoittautui aivan loistavaksi valinnaksi :). Halusimme keskustaan dinnerille, mutta lähes kaikki paikat olivat tupaten täynnä, kun tein varausta Maija Myöhäsenä reilu viikko sitten. Ruoka oli erinomaisen hyvää ja kyllä siitä ähkyn sai aikaiseksi. En nimittäin voi vastustaa naan-leipää ja sitä tulee aina dipattua ja syötyä luvattoman paljon :D.

Samratista otimme suunnaksemme (taas!) Strindbergin, jossa ystävämme oli töissä. Ajattelimme käydä jälkkärillä kirjastobaarissa, mutta kuinkas kävikään?! Minä suklaakakkujen suurkuluttaja en kertakaikkiaan jaksanut syödä jälkkäriä dinnerin jälkeen... Jo on aikoihin eletty :D! Naan-leipä teki siis tepposet ja taisin täyttää sillä myös sen kuuluisan "erillisen jälkiruokavatsalaukun". Istuimme Strindbergillä hetken ja ajattelimme käydä vielä pienellä kaupunkiajelulla. Ilma oli todella huono, joten raketinampujia ei Töölönrannassa tai muuallakaan juuri näkynyt. Kotiin päästyämme katsoimme vielä hetken ohjelmia boxilta ja sen jälkeen kutsuikin jo sänky.

Meillä oli kiva, rauhallinen ilta hyvässä seurassa ja hyvän ruoan parissa. 

Miten teidän iltanne sujui?