14.12.2013

Ilouutisia ultrasta

Olin eilen palaverissa Huippuklinikan porukan kanssa ja palaverimme päätteeksi Eero teki ultrauksen. Ja mitä selvisikään.... Ihanaa! Bebe on raivotarjonnassa sittenkin! Lapsivettä oli hyvin ja napanuora sekä istukka olivat juuri kuten pitääkin. Kaikki hyvin valtakunnassa!

Tukala oloni on siis voinut johtua Beben normikasvusta ja ihan vain siitä, että olen viimeisillä viikoillani. Eero epäili suuresti sitä, että vauva olisi käynyt välillä perätilaan ja takaisin, mutta ainahan se on mahdollista. Bebe touhusi ultran aikana ahkerasti ja osoitti kai mieltään, kun tuuppasi oikein kunnolla kyynärpäällään tai polvellaan :D.

Muutama viikko enää ja Hän on täällä <3

Nyt treenivaatteet, eli miehen shortsit ja mun kulahtanut hiihtopaita päälle ja illan treenin pariin ja sitten saunaan. Ah, tätä eloa!

Iloa iltaan kaikille!
PS. Meille tuli tänään se joulun viimeinen silaus eli kuusipuu. Ihana tuoksu!

Kuva

8 kommenttia:

  1. Arvasin! Noinhan se mullakin oli, neuvolatädit vikalla 41+0 käynnillä alkoi epäillä perätilaa. Ja raivotarjonnassa sitten kuitenkin ultran mukaan oltiin, oltu jo viikkokausia.

    Hyvä näin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä! Ei sitä aina käsikopelolla voi tietää, ultra vahvistaa asiat. :)

      Poista
  2. Vaikka itselläni bebe oli raivotarjonnassa viimeiset 10 viikkoa, aiheutti se silti tuota tukaluutta. Viimeisten viikkojen aikana istuminenkin oli jo tuskaa kun ei pystynyt hengittämään kunnolla. Onneksi neiti päätti tulla maailmaan ennen laskettua aikaa, syksyn helteet ja neidin peppu painamassa kylkiluita oli jotain uskomattoman raskasta.

    Tsemppiä viimeisiin viikkoihin, kohta hän on luonanne <3

    -JJ-

    VastaaPoista
  3. Ai niin, lisäyksenä vielä että meidän tyttö ei laskeutunut kun vasta synnytyksessä, siksi myös olo oli niin tukala. Vaikka loppuvaiheessa olo tuskin kenelläkään on mitenkään kevyt. :-)

    -JJ-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä nämä viimeiset viikot tuntuvat olevan... mielenkiintoisia, heh. Päivät menevät ihan hyvin ja olen iltaisin olen jaksanut treenailla, mutta iltayhdeksän jälkeen olo muuttuu tukalaksi. Masu painaa ja varsinkin sohvalta (meillä alakerrassa oikein kunnon löhösohva) ylöspääseminen on muuttunut haasteelliseksi. Vielä on about 4 viikkoa to go sektioon (synnytystapa-arvio tämän viikon pe), joten saas nähdä miten tämä olo vielä muuttuu. Istuminen tekee pahinta, eli jos joutuu istumaan pitkiä aikoja, niin sen huomaa. UGH.

      En silti valita liikoja, sillä Bebe on niin toivottu ja haluttu rakkauspakkaus <3. Tämän ajan kestää vaikka päälläänseisoen :D

      Poista
    2. Juuri niin, tekisin saman uudestaan ja vielä enemmänkin, niin kauan toivottu meidänkin rakkaalle on! Loppupuristus enää ja toivotaan että sektiossa kaikki menee hyvin. Jännitän täällä jo valmiiksi teidän tytön maailmaantuloa. :)

      -JJ-

      Poista
  4. Olen jo pitkään lueskellut aika ajoin blogiasi, nyt ajattelin viimein kommentoidakin jotain (toivottavasti tämä viesti ei tule moneen kertaan, kun yritin lähettää se ihmeellisesti hävisi..) Blogisi on ollut mukavaa luettavaa ja vauvamatkaasi on ollut mukava seurata ja siihen on ollut helppo samaistua. Itsekin olen ollut viime keväänä Graviditaksessa lapsettomuushoidoissa ja Eero sinnikkäänä lääkärinä löysi oikeat dropit meille ja meidän pieni ihmeemme syntyy helmikuun lopulla.

    Kiva kuulla, että tyttönne on kuin onkin hyvässä asennossa. Meidän pikkuisemme viihtyy liian hyvin perätilassa ja tämän maman olo alkaa olla aikas tukala, vaikka viikkoja vasta 30! Saisi nyt kääntyä, vielä kun mahtuu sen pyörähdyksen itse tekemään...

    Onnea ja menestystä huippuklinikan taipaleelle. Minkälaisissa tehtävissä itse projektissa vaikutat? Jos saa udella... Ehkäpä joskus jos on tarvetta (niinkuin suurella todennäköisyydellä on jos toisesta lapsesta alamme joskus haaveilla) löydän itseni tuolta klinikalta. Huippuporukkaa lääkäreineen ja hoitajineen teillä siellä on, graviditas koki suuren menetyksen.

    Ihanaa joulunaikaa!
    Johanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Johanna ja heti alkuun totean, että olipa kiva saada kommenttisi ja kuulla miten teilläkin odotellaan uutta perheenjäsentä. Oli myös mukava lukea samanlaisesta taustastamme ja Eeron avusta :). Olen projektihommissa klinikalla sosiaalisen median parissa. On ollut ihan supermahtavaa olla projektissa mukana, sillä olen oppinut vaikka mitä tässä matkan varrella :).

      Yritä jaksella sen pienen "masuistujan" kanssa. Voin vain kuvitella miten tila käy päivä päivältä pienemmäksi. Pidän peukkuja, että pikkuisenne kääntyisi pian rt:aan.

      Kommentoihan välillä miten teillä jaksellaan ja voidaan. Tsemppiä paljon ja ihanaa joulunodotusta :)

      Poista

Kiitos kommentistasi!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...