Skolioosi, mikä/mitä se on?
Skolioosi tarkoittaa selän ja selkärangan kieroutumaa. Se voi johtua lantion vinoumasta, jolloin ristiluu (selkärangan alku) on vinossa ja tästä syystä selkä kieroutuu. Kuitenkin yli 80% skoliooseista on ns. idiopaattisia eli ne eivät ole riippuvaisia muista sairauksista ja skolioosin syy jää usein tuntemattomaksi.
 |
| Kuva |
Minulla huomattiin jo ala-asteen tokalla luokalla selkärangan kieroutuma ja sitä päätettiin seurata vuosittain. Viidennen luokan syksyllä skolioosi oli jo pahentunut siihen asteeseen, että koululääkäri päätti lähettää minut röntgeniin. Röntgenkuvat otettiin ja lähetettiin Ortonille (silloinen Invalidisäätiö). Ei aikaakaan, kun saimme tiedon skolioosini hankaluudesta ja vahvasta kaksoisskolioosista. Sain kutsun Ortonille, jossa kerrottiin ensimmäisen hoitojakson olevan (muistaakseni) pari viikkoa. Lähtö sairaalaan tuli ja voitte kuvitella miten pelottavaa se oli viidesluokkalaiselle tytölle, kun tiesin ettei vanhempani pysty olemaan töistä pois kahta viikkoa. Onneksi siskoni ja veljeni asuivat pääkaupunkiseudulla, joten vietin viikot sairaalassa ja viikonloput heidän luonaan. Sairaalassa oli koulu, jossa opiskeli niin ala-asteen ensimmäisen luokan oppilaat- kuin lukion viimeistä luokkaa suorittavat. Kaukana siis normikoulunkäynnistä. Sairaalan kiva puoli oli se, että suurinosa osasto neljän "asiakkaista" olivat skolioosipotilaita ja saimme jakaa kokemuksiamme ja verrata röntgenkuviamme :D.
Kahden viikon jälkeen pääsin kotiin ihkauuden korsetin eli tukiliivin kanssa, joka oli seuranani 23 tuntia vuorokaudessa. Korsetilla pyrittiin suoristamaan selkärankaa, mutta minun tapauksessani vajaan vuoden korsettihoidon jälkeen päädyttiin leikkaukseen ja alaselkäni raudoitettiin elokuussa 1991. Leikkauksen jälkeen en saanut vuoteen tehdä muuta kuin maata, kävellä ja istua. Juokseminen ja kaikki tärinää
aiheuttavat liikuntasuoritukset piti jättää vuodeksi. Leikkauksen lisäksi korsettihoito jatkui vielä vuoden verran. Olin ollut erittäin aktiivinen tyttö ja tuo vuosi tuntui ikuisuudelta, sillä rakastin juoksemista ja hiihtoa ja varsinkin hiihdossa olin erittäin lahjakas.
En halunnut laittaa kuvaa korsetista, koska kaunishan se ei ole, mutta se tuo monelle nuorelle ja miksei vanhemmallekin avun. Halukkaa voivat tämän linkin (<- kliks) kautta käydä katsomassa minkätyyppinen korsetti on.
Ilon päivä koitti, kun juuri ennen yläasteelle siirtymistä sain luvan alkaa taas harrastamaan ja elämään normaalia nuoren tytön elämää. Korsetinkin sain heivata nurkkaan... Olisihan se ollut noloa mennä yläasteelle korsetti päällä ja raudat hampaissa. Teinit ;) Tuohon pariin vuoteen sisältyi sairaalapäiviä varmasti yli 4 kuukauden edestä, mutta lapsi/nuori sopeutuu yllättävän hyvin. Koulu tosin kärsi todella paljon.
Selkääni ei siis suoristettu vaan alimmaiset nikamat raudoitettiin. Selkäni on edelleen S-kirjaimen muotoinen ja siksi kehon balanssin pitäminen on todella tärkeää.
Tämän lauseen noudattaminen on minulle ehkä hieman vaikeaa.... ;)
 |
| Kuva |
Olen oppinut kantapään kautta, kuinka tärkeää on pitää selkä kunnossa. Ja vaikkei skolioosia olisikaan, on selän hyvinvointi koko kehon hyvinvoinnin kannalta hyvin olennaista. Selän kipuilu vaikuttaa mm. käsiin, jalkoihin ja hartioihin; eli lähes jokapaikkaan.
Vuonna 2006-2007 selkäni oli niin huonossa kunnossa, että pienikin hipaisu sai salamat iskemään silmissäni ja eräänä aamuna jalkani pettivät sohvalta noustessa. Varasin ajan Ortonille ja onnekseni selkäni operoinut lääkäri Mikko Poussa ei ollut vielä karannut eläkkeelle. Olin varma, että skolioosini oli pahentunut ja uusi leikkaus olisi edessä. Mikko väänteli ja käänteli selkääni ja tokaisi, "Oletko kuullut koskaan sanaa venyttely?". Urheilin silloinkin monta kertaa viikossa käyden kuntosalilla, juoksemassa, bodypumpissa ja spinningissä. Vaikka minua suututti oma typeryyteni vääränlaisen kehonhuollon ja selän laiminlyönnin vuoksi, olin erittäin helpottunut ettei mitään vakavaa löytynyt. Siitä lähtien olen huolehtinut kehon tasapainosta oikeanlaisen treenaamisen, venyttelyn ja hieronnan avulla. Aloin treenaamaan personal trainerin avulla, kävin hieronnassa viikoittain ja muistin venytellä. Pikkuhiljaa selkäni aineenvaihdunta parani ja aloin voimaan todella paljon paremmin. Motivaationi oli korkealla ja sain PT:ni erittäin hyvää palautetta.
Treenit / liikunta
Ennen raskautta kävin salilla 3 kertaa viikossa. Salitreenin lisäksi pyrin myös ulkoilemaan aktiivisesti. Eihän harmaata nassua nyt kukaan jaksa peilistä katsella :). Hieronnassa kävin kerran kuukaudessa ja venytellä muistin/jaksoin/viitsin (eli kyse oli viitsimisestä, heh) muutaman kerran viikossa.
Skolioosiselkä ei rajoita treenaamista enää omalla kohdallani. Tärkeää on kokonaisvaltainen treenaaminen ja olenkin hurahtanut aivan täysin TRX:n maailmaan. Nyt raskausaikana olen jättänyt TRX:n pois, mutta ehkä aivan turhaan. TRX on loistavaa treeniä juuri sen monipuolisuuden- ja kokonaisvaltaisuuden vuoksi.
Jos et ole kuullut ko. lajista, niin klikkaapa tähän videoon josta selviää minkälaista treeniä TRX on.
Fitness-kortin lopetin lokakuun alussa, jonka jälkeen olen treenannut kotona hyödyntäen crossaria ja tehden treenin omaa painoa ja muutamia apuvälineitä hyödyntäen. Askelkyykyt ja kyykyt tuntuvat erilaiselta tämän lisääntyneen painon johdosta ja masun kannattelusta. Burbee on saanut kehonkuvan myötä aivan uudenlaisen liikeradan ja rauhallisemman temmon :D.
Liikunnan pitää mielestäni olla kivaa. Hymyssäsuin on paljon mukavampi liikkua kuin suupielet alaspäin :). Sillä ei ole väliä miten liikut niinpitkään kun itse nautit siitä.
| Kuva |
Loppuun haluan vielä kertoa, että olen saanut todella miellyttävän yhteistyökumppanin juurikin liikunnan ja hyvinvoinnin osa-alueelle. Siitä lisää piakkoin :)!
Iloa ja hymyä päivään ja treenehin. Muistakaa pitää ryhti hyvänä :)
/you are the CEO of your own healthy
Moikka! Löysin tän sun blogin kun aloin googlettamaan babyfit:stä kokemuksia ja kiinnostuin lukemaan. Eritoten tämä raskaus-skolioosi-korsetti-sektio alue herätti suuren mielenkiinnon. Itselläni on kymmenen vuotta sitten leikattu skolioosi, yläselästä tosin, mutta 9 nikaman väliä raudoitettiin. Sitä ennen käytin korsettia viisi vuotta, leikkaukseen päädyttiin, koska korsetti ei vain pysäyttänyt skolioosin etenemistä.
VastaaPoistaKun lueskelin sun kirjoitusta, että vaadit skolioosin takia sektiota, mikä siihen oli syynä? Itse odotan nyt toista lasta ja ensimmäinen synnytys päättyi sektioon kun ei vaan homma onnistunut. Aloinkin nyt luettuani miettimään, onko skolioosi voinut siis jollain tapaa vaikuttaa synnytyksen etenemiseen (tai tässä tapauksessa siihen, että ei edennyt) ? Tällä hetkellä painiskelen jonkin asteisen synnytyspelon kanssa, enkä haluaisi alateitse synnyttää vaan haluaisin uuden sektion. Kovasti olenkin miettinyt, että miten asiaan tullaan neuvolassa suhtautumaan kun otan sen puheeksi..
Muuten blogisi vaikuttaa tosi mielenkiintoiselle, alan varmasti seuraamaan! :)
Moi ja kiitos kommentistasi :).
PoistaSyy sektiotoiveeseen liittyi nimenomaan skolioosiini ja lantioalueen raudoitukseen. Vaikka lääkärit sanoivat, että kyllä skolioosipotilas pystyy synnyttämään alateitse, luotin ja luotan omaan vaistooni enemmän. Miten kukaan lääkäri pystyy sanomaan, että kaikki menee hyvin? Ei kukaan.
Muutama vuosi sitten selkäni kipeytyi väärästä treenaamisesta, venyttelyn ja hieronnan puutteesta niin, että jalat pettivät altani. Sitä en halua enää koskaan kokea, varsinkaan pieleen menneen alatiesynnytyksen vuoksi. Pahin skenaariohan voisi olla se, ettei epiduraali/spinaali vaikuta 100%:sesti ja loppujen lopuksi olen hätäsektiossa lantio/alaselkä murjottuna. Mielummin vaatimalla vaadin sektion, joka on suunniteltu ja se tehdään tiettynä ajankohtana.
Tunnen oloni turvallisemmaksi, vaikkakin sektio jännittää. Ja pääasia on, että vauva syntyy terveenä ja hänelle ei tapahdu mitään ikävää. Ja eikä minulle :)
Neuvolassa asiaan suhtauduttiin oikein hyvin. Sektioprosessi oli aika pitkä (kirjoitin siitä erikseen), mutta vaiva palkittiin ja sain sektion.
Tsemppiä vain sinne ruuduntoisellepuolelle. Vaihdan mielelläni ajatuksia kanssasi :)
Skolioosista etsiskelin googlesta ja löysin tämän ja pakko kommentoida (noita kommentteja). Käytin korsettia about 5 vuotta nuorempana, sitten 52 asteinen skolioosini leikattiin, raudoitettiin koko selkä niskasta alaselkään asti, edelleen selkä vinossa n.32 astetta. Tuosta sektio-aiheesta piti sanoa. Synnytin vajaa kolme vuotta sitten lapseni alateitse, ilman mitään kipulääkkeitä, eikä ollut mitään ongelmia, hän oli täysin terve lapsi ja minulla ei sen kummempia ongelmia myöskään. Joten selkäleikkaus ei estä alatiesynnyttämistä :) En todellakaan olisi edes halunnut sektiota, kamalaa kuultavaa,että joku oikein pyytänyt sitä. :o Alatiesynnytys on lapsellekin paras mahdollinen tapa syntyä tähän maailmaan. Tietenkin ongelmien tullen autetaan. Kyllä lääkärit sen syntymistapa-arvioinnin, ottaa kaikki röntgenit ja mittaukset, et kyllä ne osaa hommansa. Pitää lukea enemmän, tämä on nyt ainut, minkä olen lukenut ja kiinnostuin, koska aihe itselle henk-koht ja tiedän, mistä puhun. Toivon, että kaikki kuitenkin meni hyvin, sektio-juttu pitää vielä lukea.
VastaaPoistaMoikka ja voi voi, kun minulta on jäänyt vastaamatta tähän kommenttiin. Niin, lopullisen päätöksen sektiosta tein sen jälkeen kun kuulin ettei raudoitukseni ja arpikudoksen vuoksi epiduraali/spinaali ehkä puudutakaan. Lääkäri piti 100% puutumista epätodennäköisenä rautojeni sijainnin vuoksi. Sekä sen arpikudoksen. Ja luomuna tai osittain luomuna ilman kipulääkettä en todellakaan halunnut synnyttää, joten harkinnan jälkeen päädyimme sektioon nukutuksessa. Kaikki meni paremmin kuin hyvin. Olen ollut valintaani todella tyytyväinen. Hienoa että sinulla alatiesynnytys meni hyvin ja sinulle jäi hyvä fiilis synnytyksestä. Onneksi meistä jokainen saa päättää omalla kohdallaan mikä on itselle paras vaihtoehto.
PoistaHei, löysin juuri blogisi ja minulla myös skolioosi, alamutka jotain 47 astetta ja ylhäällä 27, tai nämät olleet n. 10 vuotta sitten. Korsettihoito oli reilun vuoden ajan 15-16-vuotiaana ja sen jälkeen aktiivisella liikunnalla hoitanut. Selkä ei ole kipuillut vielä ollenkaan ja leikkausta pelkään sen verran etten mene kuin viimeisen pakon edessä.. Kalevalaisella jäsenkorjarilla olen myös käynyt säännöllisesti nyt vajaan vuoden ajan, "he" todella uskovat että kiristyneet lihakset vetävät rangan kieroon ja siitä johtuu tämä mutka. Nyt menossa kolmen kerran kuuri, 3vk:n välein käynnit, pitäisi kuulemma suoristua! Jään innolla odottamaan miten käy, vaikka epäilen kyllä! Ja siitä synnytyksestä, minä synnytin perätilassa olevan tytön 8kk sitten, hyvin ja ilman kivunlievitystä tyttö tupsahti maailmaan, pienikokoinen 2740g, 47cm. Lantio tutkittiin ennen synnytystö röntgenissä ja sisätutkimuksella. :) Ja minua kiinnostaisi tietää suosittelivatko lääkärit ym sinulle voimaharjoittelua?? kun jäsenkorjarini sen kielsi sen takia kun ylläpidän sillä lihaksien virhe-asentoa. Tai ainakin tämän hoitokuurin ajaksi. Suositteli kevyttä liikuntaa (esim. uinti ja kävely), kun taas itse tykkäisin kuntosalista, bodypumpista, kahvakuulasta yms..
VastaaPoistaKiitos kommentistasi. Ihan mielenkiinnon vuoksi; nyt kyllä alkoi kiinnostamaan ja kovasti tuo jäsenkorjaus. Miten on mennyt? Voimaharjoittelua en ole jättänyt missään vaiheessa, vaan tehnyt hallittuja ja liikeradoiltaan oikeita liikkeitä. Minulla on hetkittäin ollut loistavat PT, jonka kanssa olen treenaillut ja hän katsoo kuinka teen liikkeet, jotta ne menevät oikein. Käyn myös hierojalla. Välillä useammin ja välillä taas harvemmin. Kuuntelen kehoani ja teen sen mukaan. Kerro ihmeessä kuinka on mennyt ja oletko huomannut jäsenkorjaajan käsittelyjen jälkeen mitään? :)
Poista