Kuinka me naiset ITSE näemme itsemme ja kuinka UPEINA muut näkevät meidät.
Oli muuten ihanaa ja samalla surkuhupaisaakin tajuta ettei kukaan muu todennäköisesti kiinnitä huomiota siihen minun otsa-arpeeni, joka muistuttaa minua vesirokosta kuusi vuotiaana. Eikä kukaan myöskään huomaa erimuotoisia kulmakarvojani eikä niitä ryppyjä siellä ja täällä. MINÄ huomaan ne aina, mutta ehken enää anna niiden häiritä. Ne ovat osa minua ja kulkevat mukanani. Uusia huomiokohteita todennäköisesti tulee ja menee, mutta mitä sitten.
Kantakaa naiset ylpeinä kauneutenne. You are worth it. <3
Xoxo KK
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!